Tiivistelmä

*** Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %)
uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7.

*** Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän
hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2018 oli 91
(+36 %). Todennäköisesti lopullinen määrä tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi.

*** Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta,
mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin
päättyi.

*** Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten määrä oli
vuonna 2018 13 % pienempi ja surmattujen miesten määrä 73 % suurempi kuin
vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu näyttäisi tapahtuneen pääasiassa syntyperäisten suomalaismiesten keskinäisessä alkoholisidonnaisessa väkivallassa.

*** Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
78 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.

*** Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi
yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta
tuntemattoman henkilön surmaama mies (11 %).

*** Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 60 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen
vuoden aikana ainakin kerran, 32 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden
aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta.

*** Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot löytyivät vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja
Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta.
Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden.

*** Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten
työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten
ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.

*** Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä 83 % vastaan nostettiin syyte ja
71 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman
vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus
oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta

- Helsingin yliopisto -

Pohjoismaista tappavia henkirikoksia tehdään kaikkein eniten Suomessa.

HS - MTV -