Sananvapautta pidetään yhtenä demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksista. Tästä huolimatta useimmilla valtioilla on laeissaan sananvapautta rajoittavia pykäliä, useimmiten kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa[27]. Vastaavalla tavalla myös Euroopan ihmisoikeusasiakirjan artikla 10, toinen kohta toteaa että sananvapautta on voitava rajoittaa kansakunnan tai yleisen turvallisuuden nimissä. Tätä kohtaa hyödynnetäänkin eri maissa varsin lavealla tavalla tulkiten ja sananvapautta rajoittaen[28].

Mikäli sananvapautta käytetään loukkaamaan jotakin toista oikeushyvää, kuten oikeutta kunniaan tai yksityisyyteen taikka yhteiskuntarauhaa, rikoslainsäädännössä on punnittu kumpi on tärkeämpi oikeushyvä. Sellaisia rangaistaviksi säädettyjä tekoja, joissa tekijä käyttää väärin sananvapauttaan, nimitetään sananvapausrikoksiksi. Suomen lainsäädännössä ja Euroopan unionissa muun muassa yhteiskuntarauhaa vaarantavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat viestit taikka toisen kunniaa loukkaavat lausumat eivät kuulu sananvapauden piiriin.[29] [30]

Suomessa lainsäätäjä on puuttunut sananvapauden väärinkäyttämiseen muun muassa seuraavilla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyillä teoilla:

* kunnianloukkaus (RL 24:9)
* yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
* kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:10)
* julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1)
* uskonrauhan rikkominen, 1. tekotapa (ns. "jumalanpilkkapykälä") (RL 17:10)
* väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17)
* sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18)
* sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20)
* markkinointirikos (RL 30:1)
* virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5)
* yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5)
Myös oikeuden kuvata ja tallentaa materiaalia eräissä tapauksissa on katsottu kuuluvan sananvapauden piiriin

wikipedia -